En ole muita parempi ihminen, työkaveri, esimies tai johtaja. Tämänkaltaista tekstiä kirjoittaessa tulee helposti sellainen olo, että on jeesustelemassa ja tietämässä itse paremmin, kaiken kokeneena ja valaistuneena. Ei. Kirjoitan yrityskulttuurista siksi, että olen itse osa yrityskulttuuria ja siksi siis vastuullinen toimija. Ja uskon lujasti, että yrityskulttuuria voi kehittää.
Huono yrityskulttuuri ajaa ihmisiä tutkimusten mukaan vaihtamaan työpaikkoja. No totta hemmetissä niin käy, ei siinä kovin paljon tutkimusmateriaalia tarvita.
Johtaminen itsessään on minusta monessa suhteessa konktekstisidonnaista, suhtautuminen ihmiseen ei sitä ole. Ei koskaan. Ja sanon sen tässä kärkeen, että minun mielestä hyvässä firmassa on vaativa ilmapiiri ja siellä saadaan aikaan tuloksia. Siellä halutaan antaa parastaan ja se ei synny lepsuilemalla eikä pää vinossa kaikkea ymmärtämällä. Siellä on turvallista työskennellä.
Olen itse vastuussa siitä, millaista kulttuuria luon ympärilleni. Sen lisäksi voin arvioida, kohtaako yrityksessä sellainen käyttäytyminen ja tapa suhtautua ihmisiin, joihin itse uskon. Olen korporaatiokasvatti ja tiedän että yhdessä isossa yrityksessä on todella montaa alakulttuuria. Huipputyyppejä, upeita työyhteisöjä ja erinomaisia johtajia ja samassa yrityksessä eri tiimeissä huonoa johtamista, ihmisen pienentämistä, oman erinomaisuuden korostamista ja vastuunpakoilua. Nämä kaikki siis samassa yrityksessä. Uskon, että menemällä tarkemmin yksittäisiin tiimeihin ja niiden vetäjiin pääsemme aika lähelle kokemuksellista todellisuutta ilmapiiristä tai kulttuurista. Ja sitä kautta tietysti myös etsimää lääkkeitä.
Olen joskus kuullut seuraavan lauseen, kun olen nostanut tiettyjä negatiivisia ilmiöitä organisaatiossa esiin:
Katsos kun taloudelliset tulokset ovat nyt niin hyviä, ei tähän ongelmaan ole oikein tarvetta puuttua. Tässä on vähän tärkeämpiä asioita agendalla.
Ai saamari, että on surkea vastaus. Kuka tietää:
a) kuinka paljon parempia ne voisivat olla,
b) kuinka paljon nykyisten tulosten taustalla on paljon pitkäjänteisempää työtä, mikä kantaa hedelmää vasta nyt
c) onko todellinen riski vasta realisoitumassa avainhenkilöiden jo pakatessa henkistä reppuaan kohti uusia seikkailuja
d) mikä siinä kissan pöydälle nostamisessa niin pelottaa ja mistä se kertoo? Mitä kamalaa voi tapahtua?
e) kun kerran juhlapuheissa halutaan ja arvostetaan erilaisia ääniä, niin miten hemmetissä asioita ei saa kyseenalaistaa?
Oma pakoni korporaatiosta liittyy negatiivisiin yrityskulttuurin ilmiöihin. Siihen miten asemat ajavat asioiden ohi ja innostus jäätyy kun loputtomat ohjausryhmät riepottelevat esitystäsi, josta olit hetki sitten sairaan ylpeä. Viisastelijat puhuvat sinun ohitsesi ’saman tasoisten’ suurien ajattelijoiden kanssa, osaamisesi alkaa näyttää harjoittelijan toivottamalta räpellykseltä (ja varmaan usein on ollutkin, mutta oppimista ei tässä ihmisen pienennys- harjoituksessa tapahdu). Kun tosiasiassa useimmat kommentoijat eivät ole vaivautuneet tutustumaan materiaaliin etukäteen, niin osoittaakseen perehtyneisyyttä he tuovat nolla- kommentteja tiskiin ja saatteeksi saat terveiset siitä, että teepä uusi esitys näiden meidän kommenttien perusteella ja tavataan seuraavassa ohjausryhmässä kolmen kuukauden päästä. Ja kaikista kipeimmässä tapauksessa seurataan ohjausryhmän puheenjohtajan ilmeitä ja eleitä ja ollaan huolellisesti samaa mieltä. Pyöreä kokouspöytä olisi kauhistus. APUA. Repun pakkaus alkaa.
Minulla on totta kai toisenlaisiakin kokemuksia; viisaita kommentteja, ystävällistä ja samalla älyllisesti haastavaa debatointia, jolloin minulle puhutaan kuten aikuiselle ja ajattelevalla ihmiselle puhutaan. Tunnen siis arvostusta, minuun luotetaan ja minulta saa vaatia. Minä olen ihmisenä näkyvä ja merkityksellinen.
Jos näitä kahta kokemusta vertaa, niin ei ole vaikea arvata mihin minun henkinen kotini asettuu.
Olen kuullut ja lukenut organisaatioiden huonosta kulttuurista ja itsekin kokenut miten se vaikuttaa työn mielekkyyteen. Kun ihmiset eli siis meistä jokainen on vastuussa arjen kulttuurista, kuinka olisi mahdollista ettei siihen voi vaikuttaa tai puuttua? Ihmisen tekemän voi ihminen korjata.
Oman kokemukseni mukaan huono kulttuuri ilmenee triviaalilla tavalla ja suorastaan huutaa korjaamista. Huonon kulttuurin ilmentymät ovat hyvinkin arkisia kokemuksia, joku ei tervehdi, joku puhuu aina vain kollegojen kanssa, hakeutuu istumaan saman ’tasoisten’ joukkoon yms. Organisaatiossa ’ylempi’ voi tällätä palaverin kanssasi piittaamatta siitä, että kalenterisi näyttää varattua. Toisen ihmisen kohtaaminen on jotenkin harjoiteltua.
Kun haluamme luoda toimintaympäristön, jossa jokainen haluaa antaa parastaan, se edellyttää kulttuuriin vaikuttavien elementtien ymmärtämistä. Yrityksen arvot antavat tärkeitä eettisiä suuntaviivoja, mitä juuri tässä yrityksessä pidetään tärkeinä. Arvot kuvaavat kuitenkin usein niitä toivottuja seurauksia, joita suhtautuminen liiketoimintaan ja toisiin ihmisiin aiheuttaa. Syvemmällä tasolla on vallalla oleva ihmiskäsitys.
Sillä on todellista merkitystä, mitä ajattelet toisesta ihmisestä, ihmisenä. Itse ajattelen seuraavia yksinkertaisia periaatteita: älä siedä huonoa käytöstä ja kohtelua, nosta näkemäsi ilmiöt näkyväksi, tee töitä itsesi kanssa ja opettele arvostamaan toisia. Vaadi itseltäsi ja muilta. Arvostava ihmiskäsitys on asia jota voi harjoittaa aivan kuten vaikka investointilaskelmien tekemistä.
Omasta mielestäni yksi parhaista palautteista työurallani oli se, kun eräs työtoveri sanoi eläköityessään, että vaikka olemme olleet rajustikin erimieltä monesta asiasta, olen aina kokenut että arvostat minua. Tämä palaute on antanut minulle syytä jatkaa oppimista ja kehittymistä ihmisenä ja työyhteisön jäsenenä.
Asema ei paljon auta, jos olet ihmisenä falski. Hyvät tyypit ympäriltä lähtee lätkimään.
Ole meihin yhteydessä, mikäli haluat keskustella kulttuurin nykytilanne selvittämisestä tiimitasolla tai hyvinvoivan kulttuurin muotoilusta. Yhdessä voimme rakentaa systemaattisen tavan johtaa ja mitata toimintakulttuuria, joka lisää sekä hyvinvointia, että tulosta.
Riitta toimi Milestonessa kulttuurimuotoilijana syksyyn 2017 asti kunnes sai kutsun Terveystalo Oyj:n asiakaskokemusjohtajaksi.
Riitta Vuorelma-Iho
p. 040 721 2337
riitta@milestone.fi