Olemme saaneet vuosia tehdä töitä erilaisten johtoryhmien kanssa. Yksi tyypillisimpiä nykytilannetta kartoittavia kysymyksiä, joita aluksi selvitämme on se, kuinka monta prosenttia yhteiseen tekemiseen investoimastaan ajasta johtoryhmät käyttävät menneisyyden tarkasteluun, nykyisyydestä puhumiseen tai tulevaisuuden pohdintaan. Vastaukset eivät enää yllätä, vaikka ovatkin järkyttäviä. Luvut vaihtelevat 80%20%, 90%10%, tai hurjimmillaan 100%0%. Suurin osa ajasta menee peräpeiliin katsomiseen. Yhteinen ymmärrys syntyy kuitenkin siitä, että suhde on pielessä ja tarve yhteiseen tulevaisuuden pohdintaan on kriittinen.
Samaan aikaan, ei pelkästään johtoryhmissä, vaan organisaatioissa ylipäätään liikkuu kysymyksiä, joihin ihmiset kaipaavat vastauksia; työntekijämme kun eivät ole tyhmiä. He ymmärtävät, että monessa paikassa pitää juosta kovempaa, pysyäkseen edes paikalla. He pohtivat, miten hoitaa hyvin menneisyys ja nykyiseen tuotteeseen, tai palveluun sitoutuneet asiakkaat ja samalla rakentaa tulevaisuutta, koska nykyisellä toiminnan osalta se on hämärä. He saattavat jopa tietää, että nyt menee hyvin, mutta jos ei pysy valppaana tulee joku kansainvälinen tai ketterä kilpailija ja vie kädestä niin makealta maistuvan tikkarin. Tai he elävät osana arkea, jossa tuntevat verenpaineessaan sen, miten tyhmiä asioista he joutuvat tekemään suhteessa asiakkaaseen saavuttaakseen vain tavoitteensa.
Riittävän kaukaa ylhäältä päin katsottuna voi siis erottaa monelle organisaatiolle yhteisen tarpeen, tarpeen hallinnan tunteesta, mikä syntyy siitä, että voi vaikuttaa asioiden etenemiseen, nähdä edes vähän eteenpäin voidakseen ennakoida, mihin jalkansa seuraavaksi asettaa.
Miten saamme näin ollen muutettua organisaatiokulttuurimme eteenpäin katsovammaksi tai jopa tulevaisuuden mahdollisuuksista innostuvaksi? Tekemällä niin kuin blondi tekisi, ihan vaan aloittamalla keskustelun, vaikka näistä kolmesta kysymyksestä.
Kun tarkastelet muuttuvaa maailmaa ja asemaamme siinä, mitä muutostarpeita se mielestäsi asettaa meille/bisneksellemme?
Miten edellisen pitäisi vaikuttaa strategiaamme?
Millaista käyttäytymisen muutosta strategian toteutuminen edellyttää?
Kaksi ensimmäistä on monille yritysjohtajille tuttuja ja niiden ympärille on rakennettu systematiikkaa ja prosessia. Ne ovat osa vuotuista strategiakelloamme tai ketterämpää sykliämme. Hyvä, näin se pitääkin olla. Mutta kolmas kysymys pääsääntöisesti puuttuu listasta. Usein sen kriittisyyttä kokonaisuuden kannalta ei olla edes tunnistettu, koska siinä puhutaan kulttuurista ja ihmisistä, niistä pehmeistä asioista… ”voidaanko siirtyä takaisin puhumaan viime kuun tuloksista, tai delegoiko joku tämän sinne HRään?”
Mutta jos johonkin olen henkilökohtaisesti kyllästynyt, niin tähän kapeakatseisuuteen, silmänsä oleelliselta sulkemiseen, jonkun ikivanhan johtamistradition harhassa elämiseen.
Ei ole olemassa kovaa ja pehmeää, managementtia ja liidershippiä. On vain olemassa yksi fakta. Liiketoiminta menestyy strategiassaan ihmislähtöisyyden kautta. Ja organisaation strategiaa ja kulttuuria pitää johtaa yhtä systemaattisesti ja johdonmukaisesti ja vain tällöin liiketoiminta menestyy. ”Pehmeästä” ihmisyydestä on siis tullut tämän päivän kova juttu. Organisaatiot, jotka ovat tämän ymmärtäneet, hymyilevät parrasvaloissa ja poustailevat vinkkejään hyvän yrityskulttuurin rakentamiseksi. Lopulta kyse ei ole kuitenkaan vinkkilistoista tai parhaimpien käytäntöjen kehittämisestä, vaan sen ymmärtämisestä, mitä Sitrakin 2016 megatrendeissään kuuluttaa ”Samalla, kun teknologia on yhä voimakkaammin osa tulevaisuutta, pakottaa se myös miettimään, mikä tekee ihmisestä syvällisesti ihmisen. Tämä luo mahdollisuuksia löytää loputtomia mahdollisuuksia siihen, miten ihminen ja ihmisyys voi jälleen olla bisneksen ja organisaatioiden keskiössä.” SITRA Megatrendit
Jos haluat ymmärtää sen oleellisen ihmisyydestä liiketoimintasi kannalta, ole meihin yhteydessä. Vähintäänkin saat mielenkiintoisen ja ajatuksia tuulettavan keskustelun, parhaimmillaan voimme rakentaa yhdessä yritykseesi systemaattisen tavan johtaa kulttuurianne.
Elina toimii Milestonen toimitusjohtajana sekä kulttuurimuotoilijana.
Elina Aaltolainen-Harjuoja
040 504 4707
elina@milestone.fi